Jäljet

 

Ohjaus: Agnieszka Holland

Käsikirjoitus: Olga Tokarczukin romaanin Prowadź swój pług przez kości umarłych (2009) pohjalta Olga Tokarczuk & Agnieszka Holland

Pääosissa: Agnieszka Mandat, Wiktor Zborowski, Jakub Gierszal, Miroslav Krobot, Patricia Volny

Kesto: 128 min.

Tuotanto: Krzysztof Zanussi & Janusz Wachala / TOR Film Production

Puola, Saksa, Tšekki, Ruotsi, Slovakia 2017

 

                            JÄLJET, JOTKA JÄTÄMME

4 tähteä

Agnieszka Holland, puolalaisen elokuvan Grand Old Lady, (mm. Salainen puutarha, Salajuoni) on elokuvien ohella on tehnyt myös amerikkalaista tv- draamaa (mm. House of Cards, Palava Pensas, Langalla).  Hänen uusin pitkä elokuvansa  Jäljet (Pokot, 2017) perustuu Puolan maineikkaimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Olga Tokarczukin romaaniin Drive Your Plough Over the Bones of the Dead. Elokuva voitti tänä vuonna Berliinin elokuvafestivaaleilla  uusia näkökulmia avaavalle elokuvalle suunnatun Alfred Bauer -palkinnon. Ekotrillerin piirteitäkin omaava Jäljet viittaa selvästi Puolan nykyongelmiin ja populistihallintoon, luonnon suojelun ja naisten aseman heikentymiseen. Upeasti kuvattu ja äänimaailmaltaan rikas elokuva luottaa kuitenkin katsojan omaan päättelykykyyn ja tunteisiin. Vanhan naisen mahdottomalta tuntuva taistelu patriarkaattia vastaan, eläimien puolesta vetoaa sukupuoleen, kansallisuuteen ja ikään katsomatta.

Duszejko (loistava Agnieszka Mandat)on rakennusinsinöörin töistään eläkkeelle jäänyt,  satunnaisesti kylän lapsille englantia opettava, astrologiaan perehtynyt arjen anarkisti, joka asuu keskellä korpea Puolan ja Tšekin rajamaastossa. Luonto ja omat koirat on ekonaiselle kaikki kaikessa. Kun naisen koirat katoavat paikallisten metsästyksen tuoksinassa  Duszejko alkaa  piinata paikallisia poliisivoimia ja pappia ilmiantamalla salametsästäjiä – seudulla, jossa metsästys on kirkossakin ylistettävä harrastus ja kansalaisvelvollisuus. Kun mitään ei tapahdu, alkaa paikallisia metsästäjiä löytyä kuolleina, kuin luonto olisi kostanut takaisin. Aina löytyy uhrien läheltä eläinten jälkiä, mutta myös jostain syystä Duszejko-mummo…  Vai onko kuolemat aiheuttanut  sittenkin kyläläisten korruptio tai humalaisten metsästäjien omat virheet?

Jäljet-elokuvan  tarina liikuttaa. Höpsähtäneenä pidetty, eläinten ja luonnon  puolta pitävä, oikeuden omiin käsiinsä ottava Duszejko ei suinkaan ole tyypillisin sankarityyppi elokuvissa. Poliisivoimia ja kylän pikkupomoja uhmaava nainen, joka auttaa samalla myös nuorta olosuhteiden pakosta prostituutioon ajautuvaa nuorta tyttöä ei voi silti herättää muuta kuin sympatiaa. Oikeudenmukaisia mieshahmojakin elokuvasta silti löytyy; järkevä naapurinmies, tsekkiläinen hyönteistutkija ja nuori poliisiasemalla työskentelevä nörtti ovat ehkä sivuosassa, mutta tärkeässä sellaisessa. Inhimillinen vai pitäisikö sanoa kuitenkin eläimellinen asenne yhdistää kaikkia.

Puolalainen elokuva on selvästi nousussa ja tuo mieleen 1980-luvun arvostuksen ja menestyksen vuodet.  Pawel Pawlikowskin ohjaama Ida ilahdutti kaksi vuotta sitten ja nyt on vuorossa mykistävä Jäljet. Pinnan alla selvästi kuohuu.  Monimielinen nimikin kertoo mistä elokuvassa on kyse;  eläinten jälkien tarkkailun lisäksi meidän on muistettava omat jälkemme, miten ne vaikuttavat ympäristöömme. Ne ja niiden seuraukset kun pysyvät kaikkein pisimpään itsellämme nähtävinä.

Mari Lindqvist

 

,