Ohjaus: Ken Scott
Käsikirjoitus: Luc Bossi, Jon Goldman, perustuu Romain Puértolasin romaaniin Fakiiri, joka juuttui Ikea-kaappiin
Pääosissa: Dhanush, Erin Moriarty, Barkhad Abdi, Bérénice Bejo
Kesto: 92 min.
Ranska, Yhdysvallat, 2018
FAKIIRI MATKUSTAA IKEA-KAAPISSA
Ranskalaisen Romain Puértolasin menestysromaaniin perustuva, Ken Scottin (Mies, joka antoi, Starbuck) ohjaama Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin (2018) on täynnä maagista realismia. Aikuisten satu yhdistelee hätkähdyttävästi tyylilajeja Bollywood-tanssiesityksistä Monty Pythonin komedioihin. Realismin rajoista ei välitetä ja köyhästä turistista vahingossa pakolaiseksi joutuva päähenkilö Ajan (karismaattinen intialaistähti Dhanush) pakkosiirtely ympäri maailmaa saa yhä hulvattomampia käänteitä. Rattaiden pyörityksiin joutuvia henkilöitä esikoiskirjailija Puértolas lienee ennenkin tavannut työskennellessään aiemmin poliisina rajavartiolaitoksessa.
Aja (Dhanush), nuori ja köyhä intialainen fakiiri ja pikkuhuijari, lähtee äitinsä kuoleman jälkeen etsimään ranskalaista isäänsä Pariisiin, väärä sadan euron seteli taskussaan. Köyhissä oloissa varttunut Aja on kotimaassaan selaillut Ikean mainoslehtistä ja ihastunut suuresti kaupan tuotteisiin. Niinpä hän ensitöikseen tekee pyhiinvaelluksen Ikeaan. Koska Ajalla ei ole rahaa eikä majapaikkaa, hän päättää yöpyä unelmiensa ympäristössä, eli piiloutuu yöksi salaa Ikea-kaappiin nukkumaan. Sitä ennen hän ehtii kuitenkin tavata elämänsä rakkauden, ikäisensä amerikkalaistytön (Erin Moriarty) ja sopia treffit. Kaappiin piiloutunut Aja joutuu yöllä kuitenkin pyöritykseen, joka vie hänet Lontooseen, Barcelonaan, Roomaan ja Tripoliin, milloin Vuittonin matkalaukussa, milloin kuumailmapallossa, kintereillään hänen silmänkääntötemppuihinsa suivaantuneita ihmisiä. Matkalla hän muuttuukin pakolaiseksi, koska Ajan passi paljastuu väärennetyksi hänen suureksi yllätyksekseen.
Humanismin ja ihmisarvon asialla oleva elokuva ei keskity kertomaan pelkkää uskomatonta, satumaista tarinaa Ajan ihmeellisistä seikkailuista, vaan osoittaa auttamisen ja yhteistyön, hyvän kohtelun voiman. Syntyessään kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta siihen tasa-arvo sitten päättyykin. Vaikka köyhistä oloista lähtevä Aja onkin silmänkääntäjä, tarinan iskijä ja taskuvaras, hänestä huokuu sympaattisuus ja hyväntahtoisuus. Maailmalla hän saa huomata, että kaikkialla on huijareita, eikä hän ole heistä todellakaan suurimmasta päästä. Loppujen lopuksi Aja ei muuta toivo, kuin ettei pahoittaisi kenenkään mieltä ja voisi vielä kerran päästä treffeille suuren ihastuksensa kanssa. Se, että hänestä tuleekin osa pakolaisongelmaa, ei johdu hänestä itsestään, vaan sattumien summasta ja vääristä valinnoista.
Intialais-ranskalainen maahanmuuttosatiiri uskomattomine käänteineen ja humoristisine kerrontatapoineen on harvojen mielielokuvagenreä, ainakaan yhtäkkiä ajateltuna. Pitkitetyltä Ikea-mainokseltakin elokuva ajoittain haiskahtaa. Silti on vaikea keksiä, kenelle elokuvaa ei kannattaisi suositella. Italo Calvinonkin ajoittain mieleen tuova, hattarankevyt, mutta painavaa asiaa täynnä oleva, lämmin ja värikäs elokuva on sopivaa Bollywood-Hollywood-viihdettä tasa-arvoisesti ihan kaikille.
Mari Lindqvist